31.10.2008

Ruokaa joka ei pilaannu - kätevää..?

Häh, minne blogaukseni sisältö on kadonnut?!!

Nooran omenamysli

Herkkumyslini - originaalinimeltään Mallan mummin mysli - on löytänyt tiensä monien lukijoiden ruokapöytiin ja ehkä te ilahduttekin siitä, että on tapahtunut myslievoluutio! Makuaistini on flunssan seurauksena heikohko, mutta S hehkutti uutta reseptiä sen verran, että uskon sen olevan ok teidänkin suissanne. Myslievoluution tuloksena siis: omenakanelimysli.


Tee näin: valmista sama myslipohja kuin herkkumyslissäkin. Kun otat myslin uunista, heitä sekaan rusinaa, kuivattua omenaa, gojimarjoja, luomuspelttimuroja ja kanelia. Kanelia oman maun mukaan, mutta vinkkinä: aika runsaalla kädellä saa laittaa että maistuu tarpeeksi. Onhan kyseessä sentään pellillinen mysliä!

Reseptissä käyttämäni spelttimurot ovat uusi tuttavuus ja suosittelen niitä lämpimästi kotimyslin valmistukseen, koska ne tuovat mysliin rakenteeseen tervetullutta rapeutta. Mysli ei ole niin jytyä, kun seassa on vähän ilmavia raksujakin. SunSpeltin omenakaneli-täysjyvämurot eivät sisällä sokeria tai lisäaineita ja ne on tehty täysjyväviljasta. Hintaa boksilla on kaupasta riippuen 5-6 euron kieppeillä. Olen jo fani!

Käytin itse reseptissä kotona kuivattua omppua, mutta voit hyvin napata vaikka Punnitse & Säästästä kuivattuja omenarenkaita, joiden rakenne on ilmava kuin vaahtokarkeissa. Renkaissa ei ole turhaa lisättyä sokeria, omenoiden maku kun riittää mainiosti itsessäänkin. Jos muuten fiksuilet, sopii kyseinen resepti mainiosti myös sinulle. Ja tosiaan, originaalireseptin oliiviöljy kannattaa korvata kotimaisella rypsiöljyllä! Ekologisempaa ja yhtä ravitsevaa. Oliiviöljy ei oikein tykkää kuumentamisesta ja sitä kannattaakin mielummin syödä sellaisenaan vaikka salaatin niskassa tai leipäviipaleen päällä.

Porkkanamafia iskee Tampereella

Menikö Suomen ensimmäinen Porkkanamafiaisku ohi? Ärsyttääkö ainainen pääkaupunkikeskeisyys? Ei hätää, sillä toinen isku on tulossa ja paikkakuntana on tällä kertaa Tampere!

Tampereen porkkanamafia on ollut olemassa noin kuukauden ajan ja ensimmäinen isku tapahtuu perjantaina 7.11. Cafe Europassa. Vanha kantispaikkani sijaitsee Aleksanterin kadulla, ihan rautatieaseman nurkilla ja action alkaa klo 17:00, jatkuen myöhään yöhön saakka.

Tampere on oivaa maaperää kaikenlaiselle ekohippeilylle, eikä siksi olekaan siis ihme että manselaiset tekevätkin heti alkuunsa porkkanamafiatempausten maailmanennätyksen: ravintola on luvannut käyttää kokonaiset 71% ylimääräisestä tuotosta energiatehokkuutensa parantamiseen!

Hyvä Tampere! Piipahtaka siis perjantaina 7.11 lasilliselle tai haukkaamaan iltapalaa. Olen itse valitettavasti tuolloin Turussa, mutta olen hengessä mukana!

Psst... Kemikaalicocktaililla on nykyään Facebook-ryhmä, johon kandee liittyä jos haluaa keskustella kanssakempparilaisten kanssa vapaammin ruoasta, kosmetiikasta, naurettavista INCI-listoista tai vaikka postata muille kuvia tuotteista, jotka ratsastavat vihreydellä. Naurettavat, harhaanjohtavat mukaekot mainokset kehiin -nauretaan niille yhdessä :)

30.10.2008

Sesame & rock´n roll

Nyt kevyempää asiaa edellisten postausten rinnalle... Mainitsin joutuneeni turvautumaan Hiltonissa omiin eväisiin. Hippeilyssäkin pätee: tyyli ennen kaikkea! Maistelimmehan me alkuillasta luomuskumppaakin... Maailmaa voi pelastaa helposti ihan ohimennen, tinkimättä sen kummemmin laadusta tai tyylistä.

-kuva Maija Virtanen

Sunitan sesame barit ovat ihan oikeasti tärkeä osa ruokavaliotani: patukka mahtuu pienimpäänkin kirjekuorilaukkuun ja Sunita tainnuttaa makeannälän tehokkasti (ja terveellisesti). Olen niitä ihmisiä, joiden on pakko saada usein välipaloja tai alkaa kiukuttaa. Luomuomenoiden lisäksi sesampatukat ovat ehdottomia suosikkisnäkkini. Ja vaikka siltä ehkä vaikuttaa, niin Sunita ei sponssaa minua millään tavalla. Mutta ei se haittaa tekisi: Sunita, sponssidiili, how about?

Tosin juuri nyt ei Sunita - tai mikään muukaan - maistu, koska makuaistini on lähes täysin kadonnut. Voisiko joku kertoa minulle miksi flunssan aikana, kun juuri mikään ei maistu miltään, niin inhottavat limaklöntit kurkussa maistaa silti joka ikinen kerta kun yskäisee..? Jotenkin homma on hiukan epälooginen.

Lukijapalautetta

Ajattelin nyt antaa eräälle kriittisimmistä lukijoistani mahdollisuuden saada hiukan enemmän näkyvyyttä. Tässä siis nimimerkki "kemistin" kommentti edellisen postaukseni perästä:

"Olisikohan Noora, tämän naurettavan vaahtoamisesi sijaan syytä miettiä ensin kulutustottumuksia ja rajoittaa kulutustavaroiden, meikkien, alkoholin jne. käyttöä. Omista tottumuksistasi päätellen voit kyllä melkoisestikin vaikuttaa kemikaalikuornaasi. Sillä tavoin kemikaalikuorma pienenee.".

Nimenomaan! Omaan kemikaalikuormaan VOI vaikuttaa ja toivon muidenkin tekevän niin, tai edes tiedostavan, että niin voi tehdä. Juuri siksi pidän blogiani! Mehän ollaan tästä näköjään samoilla linjoilla :)

"Kukaan ei tiedä kemikaalicocktailiasi" - osaksi totta - mutta miten tätä tutkittaisiin? Käymällä läpi kaikki meidät 6 miljardia?

Ei, ketään ei tarvitse alkaa tutkia sen tarkemmin, eikä siihen ole resurssejakaan, kuten totesit. Kun ihmisille kertoo erilaisista vaihtoehdoista, voivat he itse tehdä oman valintansa.

"Kemikaalikuormaa vähennetään kulutusverotuksen kautta, luomua suosimalla ja valistuksella kulutuksen vähentämisestä. Noin ensi alkuun. Yritäpä nyt kerrankin lukea koko teksti ajatuksella, ennen kuin taas aloitat hysteerisen savuamisen jonkin kulutustavaran jäämäkemikaaleista ja väität niiden tappavan pikkulapsia".

Hmm. Mielestäni tekstini ei ole ollenkaan hysteeristä - nimenomaan sitä yritän välttää! Kerron vaihtoehdoista. Veikkaan Kempparilla olevan juuri siksi niin paljon lukijoita, että täällä kerrotaan selkokielellä siitä, miten jokainen voi pienentää omaa kuormitustaan. En oikeastaan tajua, "kemisti", miksi itse vaahtoat, kun me ollaan kuitenkin monesta asiasta niin samaa mieltä?

Kukaan ei tiedä kemikaalicocktailiasi

Viimeaikoina on julkaistu monta tutkimusta, joissa kaikissa on sama viesti: elintarvikkeissa on paljon kemikaaleja, jotka mahdollisesti ovat terveyshaitta.

Kerroin eilen viinien torjunta-ainejäämistä. Nyt Ruotsin elintarvikevirasto rauhoittelee ihmisiä. Heidän mukaansa kyse on niin pienistä kemikaalimääristä, ettei mitään riskiä ole. Ruotsin luonnonsuojeluliiton selvitys on silti tärkeä keskustelunherättäjä. Se, että viinissä on edes pieniä pitoisuuksia aineita, jotka vaikuttavat lisääntymiskykyyn ta ovat syöpäriski on olennainen tieto. On tärkeää, että asioita tutkitaan, mitataan, selvitetään ja vertaillaan, sillä jossain pilee syy jatkuvasti kasvaviin syöpälukuihin ja muihin sairauksiin, joiden syntyä ei osata ennustaa. Eivät ne tyhjästä ilmesty.

On ihan absurdia, että nykyään vitsaillaan: "jostainhan se syöpä aina tulee". Ei syöpä ole sama kuin flunssa, johon jokainen itsestäänselvästi sairastuu. Ei meidän kuulu saada sairautta siitä ruoasta, juomasta, kosmetiikasta tai pesuaineista, joita käytämme. Niillä kuitenkin valitettavasti on vaikutusta. Kukaan vaan ei vielä tiedä mitä tulisi varoa ja mitä niistä pitäisi kieltää. Mutta viitteitä vaikutuksista on jo olemassa, niin kuin nyt tässä ruotsalaisten viinitutkimuksessakin. Fakta on, että sisuksiimme päätyy enenevissä määrin erilaisia sinne ei-kuuluvia kemikaaleja ja vierasaineita (muovi esimerkiksi). Joko kuulit, että melamiinia on nyt löydetty kiinalaisista kananamunista? Melamiini on päätynyt ravintoketjussa siis kanan sisuksiin!

Kaikessa kemikaalikeskustelussa olennaista on määrä. "För mycket och för lite skämmer allt" oli yksi isoäitini lempihokemia. Lause tarkoittaa suomeksi, että mikä tahansa voi olla pahaksi jos sitä on liikaa - tai liian vähän.

Tiistainen Is It Safe to Eat? käsitteli nimenomaan määriä. Asiaa havainnollistettiin esimerkein: lasillinen vettä ei tapa ketään, mutta jos juo viisi litraa kerralla, kuolee. Suola on myös harmitonta pinenä määränä, mutta kolme ruokalisikallista tappaisi vauvan jne. Kaikessa on siis muistettava kohtuus, ja tiettyjen aineiden kohdalla se onkin helppoa, kun esimerkiksi yliannostus vettä vaikuttaa ihmiseen lähes välittömästi. Mutta kemikaalicocktailien kohtuus on vaikea asia, koska mahdolliset haittavaikutukset ilmenevät viiveellä. Lisäksi kaikki ADI-arvot määritellään rottakokeiden perusteella ja vaikutuksia ihmisiin voidaan vaan arvioida.

Jokaisella yksittäisellä kemikaalilla on siis ADI-arvo (Acceptable Daily Intake), joka turvallisuussyistä määritellään 100 tai 1000 kertaa alemmaksi kuin "tarvitsisi". Mutta on tärkeää ymmärtää, että kyse on aina yhdestä kemikaalista ja määrästä, joka tätä nimenomaista kemikaalia tarvitaan aiheuttamaan reaktioita elimistössä. Mutta entäpä meidän jokaisen oma kemikaalicocktail?

Jos henkilö sattuukin saamaan yhtä ja samaa kemikaalia 10 tai 30 eri lähteestä säännöllisesti? Entäpä mistä tietyn kemikaalin ADI-arvojen laskijat tietävät ne muut kemikaalit, joita kroppasi ottaa päivittäin vastaan? Ei tiedäkään. Kukaan ei voi tietää yhteisvaikutuksia, koska ei luonnollisestikaan ole mahdollista laskea ziljoonien eri kemikaalien yhteisvaikutuksia tai ylipäänsä tietää, mitä tuotteita kukakin meistä käyttää, paljonko ja kuinka usein.

Jos viinissä on "ihan vähän perimään vaikuttavia kemikaaleja" ja viinirypäleissä myös "ihan vähän torjunta-ainejäämiä" ja aamiaismurojen viljassa "pikkuisia jäämiä" ja salaattiannoksessa "ihan hiukan nitraatteja" ja sen päälle päivittäiskosmetiikassa "ihan minivähän elimistöön kertyviä, syöpää aiheuttavia aineita" - mikä on se lopullisen cocktailin kombo? Haluan tietää!

Minä en kirjoita näitä asioita pelotellakseni lukijoita, enkä halua, että kukaan alkaa nyt murehtia elämää sen suuremmin. Olennaista on tiedostaa riskit ja minimoida ne jotka voi minimoida. Salaatin, tomaatit, omenat, munat, maidon ja kaurahiutaleet saa luomuna melkein jokaisesta kaupasta. Lihatiskiltä voi kysellä luomulihaa ja Alkosta saa luomuviiniä, -olutta ja siideriä. Jos ei tarjolla ole luomua, voi toisinaan tietenkin syödä ei-luomua! Minäkin syön ihan tavallista kurkkua, kun ei lähikaupasta saa luomua. Ja kun ruoasta puhutaan, on olennaista tietenkin ruoan maku ja se, että ruokailu on nautinto! Bonuksena saa sitten kevyemmän kemikaalikuorman, jos suosii luomua. Kaikki sama pätee tietty kosmetiikkaan, tekstiileihin ja pesuaineisiin.

Asioilla on aina monta puolta. Esimerkiksi punaviinin rypäleet vahvistavat verisuonia ja veikkaan pari lasia punaviiniä viikossa sisältävän enemmän plussia kuin miinuksia terveyden kannalta, vaikka viinissä onkin kemikaalijäämiä. Toisaalta, jos juo viiniä vaikka pullon tai pari viikossa ja voi valita tavallisen ja luomupunaviinin väliltä, miksi ei ottaisi luomua? Siinä ei menetä yhtään mitään. Miksi riskeerata oma terveytensä kun ei ole pakko?

Istuin vuosi sitten näihin aikoihin kaksi kertaa viikossa sairaan isoisäni luona espoolaisessa sairaalassa ja voin sanoa, että teen melkein mitä tahansa välttääkseni sairaaloita niin kauan kuin mahdollista. Vanhuksilla on sairaaloissa kamalaa - ellei satu olemaan helvetin rikas ja vietä viimeisiä aikojaan luksushoitolassa. Oma terveys on meille nuorille itsestäänselvyys ja asia, jota ei osata arvostaa ennen kuin sen menettää. Terveys on ihmisen tärkein asia, ilman sitä elämä ei tunnu elämisen arvoiselta. Tahdon tehdä kaikkeni, että minulla ja läheisilläni olisi mahdollisimman terve elämä. Isoisäni joutui sairaalan onneksi vasta 90-vuotiaana - toivottavasti minäkin saan yhtä terveen elämän.

Isoisän sairastaminen alkoi pahentua vasta viimeisinä elinkuukausina, mutta nuorellekin ihmiselle voi osua kohdalle vaikka nimenomaan syöpää. Ja tiesitkö, että pohjoismaiden naisten luut ovat todella heikossa kunnossa? Osteoporoosi uhkaa meitä ihan eri todennäköisyydellä kuin mummojamme ja äitejämme. Victoria Beckhamin ja koko yhteiskunnan laihuuden ihannointisaa naiset vähentämään syömistä ja liikuntaa. Luusto kärsii rasituksen puutteesta ihan hirveän paljon.

Muistan ikuisesti ystäväni kasvot, kun hän sai puhelun nuorehkolta äidiltään, jolla oli todettu rintäsyöpä. En unohda sitä kauhua hänen silmissään varmaan koskaan. Tällaiset asiat voivat osua omalle kohdalle ihan yhtäkkiä, etenkin syöpään sairastuminen tuntuu olevan ihan sattuman kauppaa. Minä haluan minimoida sen riskin siksi, että elämä on niin siistiä! Ei tulisi mieleenkään kusta tätä hommaa, kun on niin mahtavaa herätä joka aamu ja kyetä tekemään mitä tahansa: siis ihan arkijuttuja.

Tiedän hyvin, miltä vakavasti sairaan tai vammaisen ihmisen kanssa elävä perhe joutuu käymään läpi. Omalla kohdallani terve elämä on ollut hiuskarvan varassa, ja arpapelissä minä sain kaiken ja kasoissiskoni ei juuri mitään. Olenkin ajatellut aina, että taidan elää tässä koko ajan kahden puolesta. On tärkeää tajuta, että elämä on ihan mahtavaa ja terve elämä on superimpaa kuin mikään!

Siskoni vammautuminen saattoi johtua lääkityksestä, jota äidilleni tuputettiin ennen syntymäämme. Mutta se ei ole varmaa, eikä siihen tietenkään koskaan saada vastauksia. Teollisuuden mokista ei kukaan ota vastuuta. Kukaan ei korvaa, koska kukaan ei ole vastuussa, koska näyttöä ei ole olemassa. Uskon, että puhun näistä asioista vielä vanhainkodissakin ja toivon, että sinuakin jaksaa kiinnostaa se, minkä hintainen terveytesi on. Kun meillä kerran on mahdollisuuksia valita a) ehkä-mahdollisesti-vähän-haitallisesta tai b) 100%-varmasta, kuka ottaisi vaihtoehdon a? Sitäpaitsi luomumpi elämä on yleensä hyväksi myös ympäristölle. Kaikki voittaa!

Nyt lisää teetä ja Echinaa.

29.10.2008

Is It Safe to Eat?

Eilen sai televisioluvan maksaja vastinetta rahoilleen jos sattui katsomaan Teemaa klo 20.30. Is It Safe to Eat? on nimittäin ihan mah-ta-va sarja, joka tulee tiistaisin juurikin tuohon aikaan. Eilinen jakso oli harmillisesti kuusiosaisen sarjan neljäs - olen siis missannut ekat kolme! Onko ruoka vaarallista-sarja on tehty aiheista, joiden uskon kiinnostavan erityisesti kempparilaisia. Eilinen jakso sisälsi kemikaaliasiaa:

Osa 4/6: Ruoka ja tiede. Johtuuko lisääntynyt syöpäriski tuholaismyrkyistä.? Muoveissa käytettyä ksenoestrogeeniä esiintyy luontaisesti soijatuotteissa ja se näyttää vähentävän hedelmällisyyttä.

Sarjan jokainen jakso pyörii ruoan ympärillä, käsitellen havainnollisesti ja viihteellisesti asiaa ruoan kemikaaijäämistä, viruksista, geenimuuntelusta jne. Onneksi jäljellä on vielä kaksi kiinnostavaa ohjelmaa. Ensi tiistaina, 4.11 aiheena:

5/6: Vaaralliset virukset. Virukset aiheuttavat 75 % ruokamyrkytyksistä, mutta miten ne voidaan eliminoida ravintoketjusta? Hullun lehmän taudin aiheutti prioni, onko tällaisia tauteja tulossa lisää?

Vikassa osassa, tiistaina 11.11 puhutaan geenimuuntelusta:

Osa 6/6: Geenimuunneltu sato. Pitsassa voi jokainen ainesosa olla geenimuuntelun tulosta. Mitkä ovat geenimuuntelun edut ja haitat? Kasvinjalostuksessa käytetään myös radioaktiivista säteilyä.

Etenkin vika ohjelma kannattaa siis katsoa! Kerrankin tv-ohjelma, jonka vuoksi olen valmis skippaamaan tiistai-illalta kaiken muun.

28.10.2008

Luomu kannattaa kännätessä(kin)

Aargh... Jokaista niveltä kolottaa kuin mummolla, mutta on ihan pakko vinkata täältä sohvan uumenista uutisesta, joka vastikään saavutti kohmeisen päänuppini kiitos lukijan. Hesari kertoi tänään Ruotsin luonnonsuojeluliiton — joka on yksi kiinnostavimmista kemikaalitestien teettäjistä jonka tiedän — tutkimuksesta, jossa paljastui viinien sisältävän valtavasti torjunta-ainejäämiä. En ihmettele. Viinirypäleissä on enemmän kemikaalijäämiä kuin juuri missään, mitä kaupasta saa. On luonnollista, että samat jäämät päätyvät rypäleistä viiniin. OnneksiAlkosta löytyy monia eri luomuviinejä. Tarjolla on myös luomuskumppaa ja luomuoluttakin.


"Viineissä on runsaasti myrkkyjä, kertoo Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys. Järjestö on useiden muiden eurooppalaisyhdistysten kanssa testannut EU-alueen viinejä. Tutkimuksen mukaan 40:stä testatusta pullosta 35:ssä oli torjunta-aineiden jäänteitä.
EU luokittelee nämä aineet syöpää, geenimuutoksia, hormonihäiriöitä tai lisääntymiskyvyn heikkenemistä aiheuttaviksi.
40 testatusta viinistä kuusi oli luomuviinejä. Näistä viidessä ei ollut myrkyllisiä aineita, kuudennen myrkkyjen epäillään kulkeneen tuulen mukana torjunta-aineita käyttäneeltä viinitilalta".

Olenkin odottanut tällaisia uutisia, koska viinirypäleiden korkeat torjunta-ainejäämät ovat ihan yleisessä tiedossa. Olen suositellut ostamaan luomurusinoita, koska yhden ison rypäleen kemikaalijäämät ovat siinä pikkuruisessa rusinassa vaikka se kuinka olisi kuivattu. Eivät ne mihinkään siinä matkalla varise.

Kalakastiketainnutus

Sankeli. Olen sairas. Hektisessä arjessa toivoo toisinaan, että olisi mahdollisuus olla muutama päivä "rentouttavalla" saikulla, mutta sitten kun on oikeasti kipeä, ei siinä kyllä ole mitään siistiä. Ärsyttävä olotila! Ehkä ei olisi pitänyt lähteä eilen lenkille tihkusateeseen, uhmaamaan flunssa- ja räkätautien jumalia. Jäin kakkoseksi... Kiitos muuten edellisen postauksen perään laitetuista flunssantaltutusvinkeistä, pitää testata vinkkejänne!

Ruoan laittaminen sairaana on ihan liian raskasta, mutta kun vaihtoehtona on lähi-Siwan einesvalikoima, ei voi tehdä muuta kuin kokata itse. Sain jollain ihmeen kaupalla äsken aikaiseksi puolivahingossa linssikeittoa, josta tuli ihan superia. Salaisuus: kalakastike. Kun seuraavan kerran kokkaan samaista soppaa, laitan määrät muistiin ja reseptin jakoon teillekin.

Kalakastike on ihan mahtava mauste, vaikka se haiseekin pahemmalta kuin juuri mikään. Se haisee ihan kuolemalta. Kalakastikkeen haju muistuttaa ehkä sitä döfistä, jonka vuoden putkeen jalassa pidetyt sukat ja alushousut yhdessä saisivat aikaan. Ihan kammottava lemu. Onneksi haju katoaa mystisesti johonkin matkalla pullosta keittoon... En itseasiassa keksi mitään muuta yhtä kamalan hajuista, joka maistuisi hyvältä, keksittekö te?

Tarkkoja määriä flunssantappokeittoon ei siis tähän hätään ole, mutta ainekset ovat nämä: perunaa, porkkanaa, palsternakka, inkivääriä, sipulia, kevät- ja valkosipulia, pippuria, Herbamarea, kookosmaitoa, punaista chilitahnaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, korianteria ja punaisia linssejä. Soseutin kaiken ja heitin vielä sekaan katkarapuja pakkasen uumenista (ei soseuteta). Vegaanit voivat korvata ravut vaikka maissilla, toimii hyvin! Mielestäni sosekeitossa on aina oltava myös jotain pureksittavaa.

Soppa on juuri oikeaa ravintoa sairastaessa. Vielä kun sen tekisi joku muu ja itse saisi vaan maata peiton alla... Nyt unta - pari vuorokautta putkeen.

27.10.2008

Luomuskumppaa!

Yleläiset juhlivat perjantaina YLEn 82-vuotis syntymäpäivää perinteisesti Kalastajatorpalla. Ennen Torpalle hankkiutumista juhlistettiin ystävän vakinaistamista kuohuviinillä, jonka allekirjoittanut valitsi yksinkertaisesta syystä: Can Vendrell Brut Reserva oli Pasilan Alkon ainoa luomuskumppa. Testasimme siis sitä ja täytyy nyt oikein kehua: suosittelen lämpimästi! Maku on erittäin kuiva ja hedelmäinen (sokeria vaan 5g = todella vähän), hinta vajaa 12 euroa. Hyvä valinta jos et välitä hirveän makeasta. Tuote on arvosteltu esimerkiksi Pieni Viiniblogissa.

Alkoholiostoksilla kannattaa etsiä reiluja ja luomuja vaihtoehtoja siinä missä ruokakaupassakin. Kempparistakin löytyy muutama postaus aiheesta:
Etkoilta Torpalle: oli jokseenkin kummallista, että viiden tähden ravintolassa piti turvautua omiin eväisiin! Jälkiruokana oli yksi vaivainen suklaakarkki! Onneksi laukussa - tällä kertaa poshisti Lumin kullanvärisessä kirjekuorilaukussa - on aina vähintään sesam-patukka. Kuvittelisi tosiaan, että viiden tähden paikassa jälkiruokavaihtoehtoja olisi niilekin, jotka eivät voi syödä maitotuotteita. Hmph.


Äh, taidan olla tulossa kipeäksi. Kurlailin aamulla Echinalla ja olen vetänyt teetä koko päivän. Toivottavasti en saa syysflunssaa, jota olen onnistunut pakoilemaan koko syksyn... Ja toisaalta, jos saan räkätaudin ja kurkkukipu pahenee, niin onpahan lukemista peiton alle.

Mustaa valkoisella

Aijai sitä rieumua mikä koitui aamuisen Hesarin avaamisesta: vihreät on Helsingissä (ja Espoossa) toiseksi isoin puolue. Myös oma ehdokkaani meni läpi ja nyt on mahtava fiilis!

Eilinen myrsky ei siis saanut äänestäjiä jumittumaan kotiin, sen huomasi myös kirjamessuilla. Väkeä oli kuin pipoa ja haastatellessani Anja Nysténiä ei yleisössä tainnut olla yhtäkään vapaata paikkaa ja porukkaa kuunteli sivuilla seisaaltaankin. Harmi, että haastattelulle oli varattu vaan 20 minuuttia, mutta ehdimme kuitenkin käsitellä yllättävän monta asiaa. Kemikaalikimarasta tulossa muuten postaus piakkoin. Niitä, joita Anjan haastattelu kiinnostaa, voitte katsoa toisen Anjasta tehdyn haastiksen Teos-kustannuksen sivuilta.

Kirjamessuilla tarttui mukaan huima läjä opuksia, joista tulen mainitsemaan enemmän heti kun olen saanut niitä kahlattua lävitse. Yksi kiinnostavimmista on ehdottomasti Ulla Lehtosen Syö itsesi terveeksi. Kirjaa on kehuttu minulle kovasti ja eilen sain käsiini oman arvostelukappaleen. Toinen kauan himoitsemani kirja on Miika Pölkin ja Heikki Valkaman Umami, jossa käsitellään laajasti japanilaista ruokaa. Kirja yhdistää japanilaisen ruoanlaiton, käytännön kokemuksen, historian ja filosofian. I like! Kassissa kotiin matkasivat myös muun muassa:
  • 101 luontaistuotetta, Syömään!, Ympäristöterveys sekä 100 kysymystä ympäristöterveydestä - Duodoecim
  • Arkielämän ympäristöpolitiikka, Viestejä saarilta sekä Ympäristön tila ja suojelu Suomessa - Gaudeamus
  • Ympäristövastuu työpaikalla sekä Pysäytä ilmastonmuutos - EDITA
  • Miksi ihmiset sairastuvat - Teos
  • Vihaan sinua John Lennon sekä Japanin sydämessä - SCHILDTS
Lukemista siis on taas vähäksi aikaa ja te saatte ehdottomasti teoksista osanne - ja omanne...

26.10.2008

Luomussa on vähemmän nitraatteja

Vihdoinkin pääsen aiheeseen, josta olen maininnut elokuusta saakka ja josta olette minua säännöllisesti muistuttaneet. Asiaa siis nitriiteistä ja nitraateista, que?

Suosittelen usein salaattien ja tuoreiden vihannesten popsimista, mutta joka päivä ei kannata vedellä lautasellista rucolaa tai ryöpäämätöntä pinaattia. Miksei? Koska tummat lehtivihreät sisältävät paljon nitraattia. Mitä tummempi vihreä, sen enemmän nitraatteja. Pinaatissa ja rucolassa on paljon. Lisäksi nitraattia löytyy punajuuresta, lantusta, nauriista, kiinankaalista ja nokkosesta.

"Nitraatti heikentää elimistön kykyä käyttää happea ja se muuttuu elimistössä nitriitiksi ja syöpävaaralliseksi nitrosoamiineiksi. Nitraatti myös muuttaa veren hemoglobiinia niin, että se ei pysty kuljettamaan happea soluille. Nitraattia ei yleensä haista eikä maista".
-lähde Ikaalistenluomu

Me perusjampat saamme suurimman osan nitraateista kasviksista (75-80%). Nitraattia saamme myös vähän juomavedestä ja lisäaineista E-249-E252. Nämä lisäaineet ovat tuotteissa estämässä lihatuotteiden pilaantumista ja myrkyllisen botuliinin muodostumista. Nitraattia on paljon etenkin makkkarassa! Nitraatit muodostavat elimistössä syöpävaarallisia nitrosoamiineja, muuttuvat nitriiteiksi, jos siis saamme niitä liikaa. Ole tarkkana määrien kanssa!

Salaatille on määrätty nitraattimaksimi. Talviaikana se on 4500 mh/kg ja kesällä 3500 mg/kg. Eikö ole aika erikoista, että luku on eri talvella ja kesällä? Tämä johtuu siitä, että Suomessa on talvella turvauduttava kasvihuonekasvatukseen ja keinotekoisiin lannoitteisiin ja kesäiset raja-arvot ylittyvät talvisaikaan väkisin (luomu on poikkeus).


Nitraatin maksimi päiväsaanti on 3,7 mg/kg/vrk. Se tarkoittaa 60 kiloisen aikuisen kohdalla määrä saadaan noin 70 grammasta tavanomaisesti tuotetusta salaatista. Mutta luomusalaatissa nitraattimäärät ovat alhaisempia! Se johtuu siitä, että luontaisen nitraatin lisäksi, nitraattia päätyy lehtivihreisiin lannoitteista. Ei-luomussa tuotannossa siis käytetään nitraattipitoisia lannoitteita, joista nitraatti päätyy vihannekseen.

Tässä hiukan dataa tavallisen ja luomulehtisalaatin nitraattipitoisuuksista mg/kg:


Huomaatteko eron? Se ei ole ihan pieni... Tammikuussa luomussa on 30 mg/kg ja ei-luomussa 3112 mg/kg! Taulukon arvot on siis mitattu tänä vuonna, Suomessa, ja testit on teettänyt Ikaalisten luomu. Kriittinen lukija tietenkin epäilee heti taulukon luotettavuutta, koska teettäjänä on tuloksista hyötyvä luomutuottaja. Kyse kuitenkin on ihan selkeistä testeistä, joissa mitataan salaatin nitraattiarvo, eikä se ole mitään rakettitiedettä, vaan selkeästi mitattavissa oleva asia, josta saadaan selkeä tulos. Myös tämän viikon uutinen kiellettyjen kemikaalien käytöstä kotimaisissa tomaateissa kertoo aika selvää viestiä siitä, että luomu on turvallisempaa.

Nitraattia on paljon myös mainitsemassani pinaatissa ja pinaatti onkin tärkeää ryöpätä ennen käyttöä, siten nitraatti jää keitinveteen ja kun veden heivaa, häviää myös iso osa nitraateista.

Psst... Haluan reiluuden nimissä antaa myös kotimaisille ei-luomusalaatin kasvattajille mahdollisuuden kertoa, miksi luomun ja e-luomun välillä on näin iso nitraattiero. Voisiko tavallisen salaatin kasvattamisessa käyttää vähemmän nitraattia sisältävää lannoitetta? Tulossa siis vastauksia ja ehkäpä jopa tutkimustuloksia, jos nyt niitä minulle luovuttavat!

Sadetta, kirjoja ja porkkanaa

Mahtava ilma ulkona. Ja luvassa 6 päivää tätä samaa putkeen. No, ei pidä masentua vaan keksiä mukavia sisäaktiviteetteja. Tänään voi esimerkiksi viettää aikaa kirja- sekä viini- ja ruokamessuilla! ETENKIN kun klo 15:30 Eino Leino-lavalla on eräskin hyvä haastattelu luvassa... Tänään on tietenkin myös äänestyspäivä. Voisin tähän kansalaisvaikuttamisen henkeen laittaa teille vielä nähtäväksi Porkkanamafian videon. Näin eka tempaus siis tapahtui:

24.10.2008

Viikonloppuvinkkejä

Vaalipäivä lähestyy! Jos et vielä ole huomannut Päästöpäättäjät-sivua, käy kurkkaamassa. Ehkä saat vinkkejä ja apua sunnuntaita varten.

"Päästöpäättäjät.fi seuraa kansanedustajien kannanottoja ilmastonmuutoksen torjumisesta ja kestävästä energiapolitiikasta. Sivuston kautta voit välittää kansanedustajille palautetta - risuja, ruusuja tai vaikkapa pyynnön selventää epäselvää kantaa".

Kuulostaa selkeältä. Yhtä selkeää on se, että nitraattipostaus ilmestyy viikonlppuna. Aion saada sen aikaiseksi. Tulkaa muuten kynnelle kykenevät sunnuntaina kirjamessuille moikkaamaan ja kuuntelemaan, haasLinkkitattelen Kemikaalikimara-kirjan kirjoittajaa Anja Nysténiä Eino Leino-lavalla klo 15:30. Ymmärtääkseni yleisökysymyksiä otetaan myös, joten ottakaa kemikaaliaiheiset kysymyksenne mukaan, ammattilainen on vastaamassa!

23.10.2008

Hoikaksi ilman laihduttamista

En useinkaan kirjoita laihduttamisesta, koska jos elelee Kempparin mukaan, ei tarvitse laihduttaa. Edustamani elämäntyyli ei pakota koskaan laihikselle vaan aina sa syödä hyviä asioita! Löysin eräiltä Health&Fitness-sivuilta 10 kohdan listauksen siitä, miten pysyy hoikkana helposti ja ajattelin nyt jakaa listan teille, koska allekirjoitan sen täysin. Paljon samaa asiaa oli keväisessä postauksessanikin. Tässä siis "mullistava" top 10:

Hoikkien ihmisten salaisuus on se, että he
  1. eivät laihduta
  2. tarkkailevat painoaan säännöllisesti
  3. liikkuvat säännöllisesti
  4. eivät ratko ongelmia ruoalla
  5. lopettavat syömisen kun ovat kylläisiä
  6. eivät ympäröi itseään houkutuksilla
  7. sallivat itselleen herkkuja
  8. syövät aamiaista
  9. liikkuvat, seisovat ja liikehtivät paljon
  10. eivät skippaa ruokailuja

Toimin itse listauksen mukaan, eikä se ole ollenkaan vaikeaa. Kokeilkaa vaikka. Tai siis ei ole mikään pakko kokeilla, mutta suositeltavaa. Parasta on se, että olo (ja paino) pysyy vakaana ja iloisena, eikä tarvitse parantaa fiiliksiä alituiseen shoppailemalla itseään onnelliseksi.


Ai niin, olen vihdoinkin taas takaisin luonnollisen hiusvärin maailmassa ja oma tumma itseni. Olo on vähemmän Agyness, mutta ihan jees silti, etenkin äidin mielestä, joka inhosi vaaleaa tukkalaitettani. Äidille terveisiä!

Kiellettyä kemikaalia kotimaisissa tomaateissa

Aijai, ei hyvä. Juuri eilen kirjoitin siitä, kuinka ruoassa on enemmän kemikaaleja kuin koskaan aikaisemmin ja etteivät sanat kotimainen ja puhdas ole synonyymejä ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Suomen suurimpiin maataloustukien saajiin kuuluva Mustakosken Puutarha saa syytteet kielletyn torjunta-aineen käytöstä.

"Yhtiön epäillään käyttäneen Merikarvian tomaattiviljelmillään tuhohyönteisten torjuntaan Vertimec-nimistä ainetta, johon sillä ei ollut lupaa. Satakunnan kihlakunnansyyttäjä on päättänyt nostaa yhtiön toimitusjohtajaa, puutarhuri Jorma Mustakoskea vastaan syytteet terveysrikoksesta ja kasvinsuojeluainerikkomuksesta. Juttu on marraskuussa esillä Porin käräjäoikeudessa."

-lähde: Satakunnan Kansa

Todella nihkeä juttu. Vuonna 2006 julkaistussa Puutarha-sanomien jutussa todetaan Mustakosken olevan Suomen suurin tomaattiviljelijä. En tiedä onko se yhä suurin, mutta ainakin suurinmpien joukossa. Yritin löytää netistä tietoa siitä, mitkä kauppojen tomaateista tulevat tältä tilalta, mutta Mustakoskella ei ole www-sivuja, joten kaupassa pitää vaan olla tarkkana - tosin luulisi ongelman jo poistuneen. Mutta näinhän se menee: me popsimme kiellettyjä aineita tietämättämme ja siinä vaiheessa kun homma paljastuu, on jo myöhäistä. Tällaisia mokia ei sais tapahtua! Kuinkakohan moneen kauppaan Mustakoski ehti myydä kielletyllä kemikaalilla päällystettyjä tomaatteja? Ja kuinka kauan tila on kemikaalia käyttänyt?! Saanemme vastauksia lähipäivinä.

Luomutomaatteja kaverit, nyt entistä isommasta syystä.

Säännöllinen sekasorto

Siisti työpöytä eikö? Olisi ihan mahtavaa omata yksi työpiste, ja vielä sellainen, joka ei sijaitsisi kotona, mutta minulla on kaksi tukikohtaa: toinen YLEllä, toinen kotosalla. Ja kyllä, kuvan pöytä on myös taloutemme ainoa ruokapöytä, joten saan aina pakkailla tavaroita epämääräisiin pinoihin ikkunalaudalle ja tuoleille kun pitää mahtua ruokailemaan. Mutta vaikka näkymä on sekainen, ruokailen silti aina säännöllisesti ja yritän myös olla hotkimatta, vaikka usein ruoka tuleekin imastua liian nopeasti. Säännöllinen ruokailu on ainakin minulle a ja o, siten pysyn energisenä enkä ala kiukutella.


Syön munakkaita viikottain, tällä viikolla kokkasin yksilön, johon käytin kesäkurpitsaa, tomaattia, soijaa, currya ja shiitake-sieniä. Munakkaan lisukkeena syön usein hapankaalia, joka on muuten hyväksi vatsalle! Se nimittäin valmistetaan perinteisellä maitohappokäymisellä. Sopii siis hyvin teille muille, joilla on turpoava ja jylläävä maha, makuunkin tottuu! Tuore salaatti on myös tärkeää - aina pitäisi muistaa syödä kuumentamattomiakin vihanneksia, siten niiden ravintoarvo on parhaimmillaan!

22.10.2008

Saanko jäädä yöksi?

Eilen vietettiin Reginan tulevan albumin, ensimmäisen sinkun julkaisukekkereitä Nollassa, jossa myös biisiin tehty musiikkivideo sai ensiesityksensä. Video tehtiin Woodpecker Filmin toimesta - S siis ohjasi (minä stailasin). Tällainen siitä sitten tuli:




Ohjaaja: Sam Shingler

Tuottaja: Katariina Holma
Kuvaaja: Daniel Lindholm
Leikkaaja: Janne Rehmonen

Maskeeraus: Sumi Moreno
Koreaografi: Nina Mamia
Stylisti: Noora Vanhanen

Kansallisbaletin tanssijapojat olivat ihan uskomattoman lahjakkaita! Ehkä vaihdankin astangan balettiin... Iisa ja pojat saavat kyllä aikaan balettibuumin - hieno roolisuoritus! Koko kuvaustiimi oli todella ammattitaitoinen ja projekti antoisa, stylistillekin! Ja siis haloo: mikä biisi! Erittäin hyvä sävellys, sanoitus ja hienosti tuotettu. Go Regina!

Vaalikone on viisas

Kunnallisvaalit pakottavat vaalikoneen äärelle. Ketä äänestää - kas siinä pulma. Sain naurukohtauksen työhuoneessani lukiessani erään ehdokkaan ruuhkamaksu-kommenttia:

"En kannata mitään ruuhkamaksuja. Muitankin keinoja ruuhkien pienentämiseksi on.. esim. oikealle kääntyminen punaisilla valoilla, ellei sitä erikseen ole kielletty. Toimii isossa maailmassa."

Nämä kuolemattomat sanat toteaa perussuomalaisten ehdokas Kristina Ljungqvist, jonka vaalikone kertoo olevan omista mielipiteistäni kauimpana. Minä ja Krisse ollaan kuin tofunakki ja HKn Sininen tai biotomaatti ja valmispizza: vastakohtia alusta loppuun. Luojan kiitos. Pakko vielä siteerata Krisseä, kun naisella kerran on sana hallussa:

"Ympäristöarvoja painotetaan nykyisin niin paljon, että se alkaa jo kyllästyttää. Suuri osa tuntemistani ihmisistä tekee jo paljon pieniä tekoja ympäristön hyväksi."

Jep jep. Muistakaa kaverit äänestää, vaalikone on viisas!

Kemikaaleja ruoassa enemmän kuin koskaan

Tuoreen tutkimuksen mukaan ruoka sisältää enemmän kasvinsuojeluainejäämiä (lue kemikaaleja) kuin koskaan aikaisemmin. Syömme tahtomattamme ja tietämättämme jo 354 erilaista kasvinsuojeluainetta. Tutkimustulokset julkisti PAN Europe (Pesticide Action Network).

Tulokset ovat - harmillista kyllä - sellaiset kuin odotinkin. Euroopan alueella myytävistä hedelmistä, vihanneksista ja aamiaismuroista(!) jo lähes puolet sisältää kasvinsuojeluaineita - määrä on huomattavasti korkeampi kuin vain 5 vuotta aikaisemmin.

Yleisimmistä ravintoketjussa tavattavista kasvinsuojeluaineista viisi on luokiteltu karsinogeeneiksi, mutageeneiksi tai hormonihäiritsijöiksi. Hiljaiseksi vetää. Ensimmäistä kertaa historiassa yleisimpien ruoasta löytyvien kasvinsuojeluaineiden joukosta löytyy imidacloprid - kemikaali, joka on Ranskassa kielletty suurten mehiläiskatojen vuoksi. Muistat ehkä mediassa käytyä ihmettelyä siitä, mistä mehiläisten äkilliset katoamisen johtuvat? Tätä kemikaalia pidetään yhtenä syypäistä ja siksi se on Ranskassa kielletty.

Missä ruoka-aineissa on eniten kasvinsuojeluainejäämiä? Suurimmat kemikaalimäärät löytyvät: viinirypäleistä, banaaneista (voi ei!) ja paprikasta. Meikäläisen taitaa olla pakko alkaa rajoittaa baanaanin syömistä, vaikka ne olisivat kuinka Reiluja.

Kemikaalinhuuruiset tulokset saatiin vain muutamaa päivää ennen EUssa valmisteltavaa uutta kasvinsuojeluainelainsäädäntöä (joka mm. sisälsi ehdotuksen haitallisimpien kemikaalien eliminoimisesta ruoantuotannossa), mutta tulokset eivät melko varmasti päätöksentekoa hetkauta: kasvinsuojeluaineteollisuus on suuri bisnes, joka ainakin toistaiseksi polkee tämän kaltaiset tutkimustulokset jalkoihinsa.

These are the worst pesticide results we’ve ever seen’, said Elliott Cannell, Coordinator of PAN Europe. ‘A record proportion of fruits and vegetables are contaminated, while 23 pesticides were detected at levels high enough to present an acute risk to public health – according to the EU’s own risk calculations.’

-lähde PAN Europe

Taas siis yksi syy lisää suosia luomua. Kannattaa myös muistaa se, että kun puhutaan Euroopasta, on Suomi mukana laskuissa. Me emme ole jossain lintukodossa, jossa kotimainen ruoka on poikkeuksellisen "puhdasta". Tietenkin kotimaista pitää suosia maantieteellisestä ja työllistävästä näkökulmasta, mutta mielikuva suomalaisen ruoan puhtaudesta on myytti. Suomalainen luomu on puhdasta, suomalainen on vaan kotimaista. Puhtaudella ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Muu kuin luomu on valitettavasti kemikaaleilla kasvatettua ja se kannattaa muistaa aina! En tietenkään tarkoita, ettei mitään tavallisia vihanneksia ja hedelmiä voi syödä, mutta edes ne hedelmät ja vihannekset, jotka syödään kuorineen kannattaa ehdottomasti ostaa luonnonmukaisena, sillä kuoressa on paljon kemikaalijäämiä.

Ranskassa on muuten herätty kemikaalivihannesten, -viljan ja -hedelmien todellisuuteen ja otettu suunta kohti luomua. Tavoitteena on, että vuonna 2020 Ranskan mataloudesta viidesosa on luomua, kun se parhaillaan on vaivaiset 2%. Koska Suomi herää?

21.10.2008

Partysnacks

Lauantaina kaveriporukkamme kokoontui perinteisten kotibileiden merkeissä. Kokkasin pitkästä aikaa vanhaa bilebravuuriani, tomaatti-pesto-mozzarella-neliöitä. Melkein hävettää laittaa resepti tänne, sillä nämä ovat niin helppoja tehdä, ettei niiden valmistusta oikeastaan edes voi kutsua kokkaamiseksi...

Tarvitset:
-voitaikinalevyjä
-pestoa (tee itse, jos viitsit!)
-mozzarellajuustoraastetta (muukin juusto toki käy!)
-tuomaatteja (luomuja - tietty!)


Viipaloi tomaatit ja kierittele ne pestossa. Paloittele voitaikinalevyt kahteen tai kolmeen osaan ja laita jokaiselle pestonokare sekä muutama tomaattiviipale. Ripottele päälle juustoraaste ja sujauta "pizzapalat" uuniin. Valmiita vartissa! Voiko mikään olla noin helppoa? Ja vannon, että vieraan tykkäävät! Tämähän ei ole mikään kevytherkku, sillä voitaikina on VOItaikinaa, mutta ei bileissä pelkkiä porkkanoita voi popsia. Nämä ovat jokatapauksessa sekä laktoosittomia, että hiivattomia, mikä tietenkin on itseäni ajatellen hyvä juttu. Vehnää voin silloin tällöin syödä, kunhan mukana ei ole hiivaa. Hiiva nimittäin turvotta meikäläisen ilmapalloksi ja siitä saa kärsiä monta päivää, not fun.

Ymmärtänette siis miksi S testasi Fuller´sin Organic Honey Dew luomuoluttam enkä minä... Olut ei sovi elimistölleni, enkä oikeastaan tykkää sen maustakaan. S kuitenkin totesi, että toimii! Maku on kuulemma mainio, samoin kuten kesällä testatussa Wychwoodin Circlemasterissakin.

Haa - onpa muuten värieroa meikäläisen ihossa, kun vertaa yläpuolen kuvia toisiinsa. Ylempi on siis otettu lauantaina ja alempi heinäkuussa mökillä - kaipaan kesää... No, kun täyttää kalenterinsa toiminnalla, ei ehdi liikaa ahdistua pimeästä ankeudesta, joka paketoi meidät harmaaseen syliinsä seuraavaksi puoleksi vuodeksi!

Olinkin sunnuntaina ystävän synttäreillä. Usein juhlissa ahdistaa se, ettei voi syödä vatsakivuitta mitään perinteisiä herkkuja, mutta, mutta: juhlakalu oli valmistanut muutamia herkkuja varta vasten minulle! Ihania olivat etenkin kaura-suklaa-pähkinäkeksit sekä graavilohi-nigirit! Lupaan laittaa molempien reseptin tänne jahka saan ne ystävältäni!

Herkuista hoitoihin. Testaan tällä viikolla testaan luomuhoitoja ja kivihierontaa, niistä siis luvassa tietoa lähiaikoina. Yritän myös vihdoin saada nitriitti-postauksen Kemppariin saakka. Ylihuomenna alkavat muuten Helsingin kirjamessut, joilla allekirjoittanut haastattelee Kemikaalikimara-kirjan kirjoittaja Anja Nysténiä. Tulkaapa siis kynnelle kykenevät sunnuntaina kuuntelemaan haastattelua, joka tapahtuu Eino Leino-lavalla kello 15.30.

20.10.2008

Luonnonkosmetiikan aloituspaketti

Minulta tiedusteltiin voisinko luetella aineita, joita kosmetiikassa pitäisi välttää tai varoa. Yksittäisten ainesosion nimeäminen on mahdotonta, koska niitä on ihan hirveän paljon ja kaiken lisäksi monilla eri nimillä. INCIen lukeminen on vaikeaa ja ennen kaikkea hidasta hommaa ja suosittelenkin hakeutumaan ennemmin tiettyjen brändien pariin kuin lukemaan INCI-listoja silmät ristissä.


Olen luetellut alapuolelle virallisen luonnonkosmetiikkasertifikaatin saaneita merkkejä. Sertifikaatti takaa, että kosmetiikka on turvallista, eikä INCI-listaa tarvitsekaan näiden tuotteiden kohdalla niin hullusti syynätä. Euroopassa luonnonkosmetiikan sertifikaatteja myöntää pari tahoa, joista laajimmalle levinneet ovat Saksan BDIH sekä Ranskan Ecocert. Sertifikaatteja myöntävät myös esimerkiksi Britannian Soil Association sekä Italian AIAB.

Löydät näitä brändejä Ruohonjuuresta, Ekolosta, luontaistuotekaupoista, joiltakin yksityisiltä kosmetologeilta, nettikaupasta sekä hyvin varustetuista tavarataloista, esimekiksi Helsingin Sokokselta:
Lisäksi kannattaa tsekata kotimaiset Frantsila sekä Blueberry Living. Huomioi, että joukosta saattaa puuttua merkkejä! Luettelin nyt ne, joihin olen itse törmännyt ja joiden tiedän olevan saatavilla kadunvarsikaupoista. Täydennä siis listaa blogaukseni perään jos huomaat, että jotain puuttuu. Mainittakoon myös ProLuonnonkosmetiikka Ryn, josta en vielä olekaan blogannut. Kyseessä on yhdistys, jonka pyrkimyksenä on saada selkeyttä luonnonkosmetiikan markkinointiin Suomessa. Onneksi Pro on olemassa, ehkä mekin saamme joku päivä oman sertifikaatin?

Kiinnostava Villi Pohjola

Teen parhaillaan juttua luomukosmetologeista ja eksyin kaiken googlettamisen keskellä blogiin nimeltä Villi Pohjola. En käsitä, miten en ole törmännyt blogiin aikaisemmin! Hassua on myös se, että Villin Pohjolan ja Kempparin jutut ovat monet ihan eksaktisti samasta aiheesta, joten veikkaan monen Kempparilaisenkin tykästyvän. Käykää tsekkaamassa! Etenkin te, jotka kyselitte eläinten luomuelämästä - teille löytyy Pohjolasta postaus otsikolla Koiran luomupesuaineet sekä juttu kissan luomuruoasta. Enjoy.

18.10.2008

Lauantaileppostelua

Muutamat teistä ovat ihmetelleet nopeaa postaustahtiani. Jos julkaisisin pelkästää skuuppeja tai kuukausien tutkimustyön tulosta - joka tietysti olisi kiinnostavaa - päivittyisi blogini maksimissaan kerran viikossa. Ja itseasiassa kerran viikossa päivittyvä Kempparin pikkuveli aloittaakin pian toimintansa, vinkkaan siitä sitten :) Kemikaalicocktail on nimenomaan cocktail - erisyvyisten asioiden kollaasi.


Kemppari sisältää monenlaisia aiheita, joista osa on syvempää, tutkittua ja luokittautuu ASIAA-kategoriaani ja moni juttu taas on pinnallisempaa tieto- ja vinkki-tyylistä faktaa. Se myös mahdollistaa tiheän postaustahdin. Arkeni on sitä, että todella teen niitä asioita, joista kirjoitan, syön niitä ruokia, käytän blogauksissa esiintyviä kosmetiikkatuotteita, elän siis Kemikaalicocktailia. Postaaminen tapahtuu välillä ihan ohimennen. Esimerkiksi nyt odotan, että hiukset kuivuvat, että S saa uuden Reginan musavideo-DVDn poltettua, että kookos-lasinuudeli-parsakaali-suppilovahvero-inkivääri-kesäkurpitsa- wokki laskeutuu mahassa, että äsken ostamani Emiliana Torrini-levy saavuttaa lempibiisini - mikäs tässä on samalla postatessa? Sitäpaitsi olette niin kivoja, että olette ansainneet tiuhoja blogauksia!

Pssst... S testaa tänään luomuolutta, josta arvio huomenissa.

Viikon Top 4

Hah, tässä minä yhä istun blogaamassa, vaikka jo edellisen postauksen jälkeen piti lähteä keskustaan. Mutta jatketaan nyt, kun ollaan vauhtiin päästy! Kulunut viikko on ollut ruoka-aineiden osalta siitä jännä, että olen löytäny huimat neljä uutta tuotetta, jotka on ihan pakko mainita.


Ensimmäisenä ihanat Tropicai-kookoslastut (luomu!), joiden maku saa mitkä tahansa sipsit - jopa juureslastut - jäämään kakkoseksi. Tosin, nämä ovat makeita ja juureslastut suolaisia, että ehkä niitä ei voi verrata. Mutta sanotaan vaikka, että kookossipsit ovat juuressipsien veroisia! Te, jotka fiksuilette, huomioikaa kookossipsien sokeripitoisuus. Nämä kandee jättää siihen viikon yhteen herkuttelupäivään...


Viikon toinen löytö on fiksuilijoidenkin ruokavalioon sopiva Yosa mango-vanilja-smoothie (luomu!). Ihan mahtava maku, mutta valitettavasti tuote on niin pienessä pikarissa, että suosittelen ostamaan saman tien kaksi. Hintaa en muista tarkalleen, mutta muistan olleeni kaupassa kahden vaiheilla ostanko vai en, kalliinpuoleinen siis. Mutta kamoon: siinä on sekä mangoa, että vaniljaa!!


Kolmonen ja nelonen ilahduttavat siksi, että molemmat ovat leipiä! Syön nimittäin yleensä muutamaa samaa hiivatonta leipää (kauppojen valikoima ei päätä huimaa) ja siksi olikin tervetullutta huomata, että Pyymäen leipomolta on tullut uusi, hiivaton, aivan ihanan pehmeä ja kovakuorinen ruisleipä nimeltä Tyrvään Voima. Voima meni taloudessamme suoraan ruipparilemppariksi, ja syynä on yksinkertaisesti leivonnassa käytetty ruismallas, joka antaa leivälle ihanan syvän, täyteläisen maun. Testatkaa ihmeessä - oikean voin kanssa!

Toisen leivän löysin lukijan vinkistä - kiitos siitä! Kyseessä on SunSpeltin näkkileipä (luomu!), joka edellisen tapaan on hiivaton. Maku on mainio ja veikkaan tämänkin tuotteen olevan tulevaisuudessa kovassa suosiossa eräässä alppilalaisessa kaksiossa... TOSIN: omat spelttikokemukseni ovat jääneet kovin vähälle, sillä spelttihän on vehnää ja itselläni on toisinaan ongelmia vehnätuotteiden kanssa. Mutta kun hiiva on eliminoitu, saattaa olla, että spelttivehnä on ihan ok. Saa nähdä!

Nyt fillaroin Punavuoren suuntaan. Kirpparit - here I come....

17.10.2008

2 x vanha = 1 x uusi

Viikonlopun kunniaksi - lisää muotia! Aloitan tämän postauksen myötä uuden osion, ja koska vihaan sanaa tuunata, eikä pimppaaminenkaan ole oikein oikea sana tähän yhteyteen, olkoon uusi kategoria DIY. Do It Yourself siis. Kategoria sisältää kaiken käsillä tekemisen ruokaa lukuunottamatta.

Tässä siis ompelutehtävä kaikille viitseliäille. Fiksaa vanhat legginssit uuteen uskoon - toisilla vanhoilla legginsseillä! Lahkeet vaan palasiksi ja uudelleen yhteen. Vaikka olisi kuinka surkea Singerin kanssa, tässä ei voi epäonnistua. Lopuutulos näyttää tältä:


Kuvassa Queen Michellen sääret. Meikäläinen hilpaisee brunssin jälkeen kirppareille etsmään muutamat sopivat teurastettavat, jotka laitan palasiksi ja surrutan yhteen - jos nyt jaksan. Mukavaa viikonloppua!

Ooh la la....


Vihdoinkin kohdalle osui (kiitos pikkusiskon!) makeita eettisiä alusvaatteita. Sellaisten löytäminen tavallisista kaupoista on lähes mahdotonta. Enamoren tuotteet on valmistettu luonnonmukaista hamppua, soijaa, puuvillaa, silkkiä sekä vintage-kankaita käyttäen, ja kuten kuvista näkyy - ei uskoisi! Alusvaatteiden lisäksi nettikauppa myy myös mekkoja...




...hameita sekä yläosia, joista erityisesti alapuolen bolero kiinnitti huomioni. Se olisi täydellinen sekä pillifarkkujen, että leveiden lahkeiden kaverina - tai mekon yläosana. Kaunis ja yksilöllinen - just how I like it! Keltainen ja musta toimivat mainiosti yhdessä ja yläosassa on vähän samaa fiilistä kuin salmiakkikuviossa, joka on taas erittäin ajankohtainen.


En oikein osaa tilata vaatteita netistä, koska haluan aina pukea asian ylleni ennen ostopäätöksen tekemistä. Eettisten alusvaatteiden löytäminen on kuitenkin niin kiven takana, että ehkä teen nyt poikkeuksen, tosin pitäähän tätä nyt vielä harkita. Enamoren alusvaatteet saa onneksi palauttaa tai vaihtaa, jos koko on väärä. Ymmärtääkseni tavalliset kadunvarsikaupat eivät välttämättä alusvaatteiden kohdalla näin tee. Jos joku muuten sattuu olemaan menossa naimisiin, on Enamorella myös oma morsiusmallisto...

16.10.2008

Noora, Eugen ja Maria rulaa!

Voin täysillä ylpeillä ex-työyhteisöni aikaansaannoksilla! Kuningaskuluttajan uuden Nooran tekemä tämäniltainen GMO-studiohaastattelu oli täynnä asiaa. Ne teistä, jotka ette haastattelua nähneet, voitte katsoa sen YLEn Areenasta.

Geenimuuntelussa,kuten todettua, on sekä mahdollisia hyviä, että huonoja puolia. Niistä yksi ainoa - se isoin - saa minut GMO-vastaiseksi: GMO saattaa vaarantaa maamme luomutuotannon ja saastuttaa eli kadottaa luomutuotannon kokonaan. Tämän faktan pitäisi riittää niille, jotka edes harkitsevat rinnakkaiselon ehdottamista.

Arvoisa Maa- ja metsätalousministeriö: pitäisikö rinnakkaiseloehdotusta kuitenkin vielä harkita? Toivon todella, että rinnakkaiselo tapahtuu vasta pitkän ajan kuluttua, jos koskaan. Miksi GMO-lajikkeet pitäisi saattaa pelloille saakka? Eikö Suomessa voitaisiin panostaa luomuun? Väitän, että ne rohkeat maat, jotka uskaltavat NYT tehdä päätöksen luomun tukemisesta ja siihen panostamisesta, saavat suuret taloudelliset voitot tulevaisuudessa. Luomun arvo nousee, kun/jos suuri osa esimerkiksi "tavallisesta" viljasta kontaminoituu eli saastuu. Soijalle on jo käynyt niin. Luomusjoia on jo nyt arvokasta. Kempparin lukija: jos et vielä oikein tiedä, mitä geenimuuntelu tarkoittaa, lue juttuni täältä. Viimeisin Kempparin GMO-postaus puolestaan on täällä. Ja täällä voit allekirjoittaa GMO-vastaisen adressin!

Geenimuuntelusta pieni hyppäys eiliseen Maria!-ohjelmaan, joka sai minulle melkein kyyneleet silmiin. Ohjelmassa näytettiin insertti, jossa 90-vuotias Eugen Kaukolampi valmistaa Maria-puuhelmiä.
Sitä fiilistä ja hyvää oloa, elämäniloa ja tarmoa, joka Eugenista välittyi, se kyllä korvaa monta kirkasvalolampun edessä istuttua aamua!

Helmiä myytiin nettikaupassa 15 euron hinnalla ja tuotto lahjoitettiin nuorten mielenterveystyöhön. Mutta helmet on myyty loppuun - siis yhdessä illassa - eikä lisäerien saatavuudesta ole varmuutta! Harmittaa vietävästi. Valmistaisikohan Eugen meille omat Kemikaalicocktail-helmet? Ehkä pitää kysyä!

Psst...Maria tekstasi juuri, että helmiä tulee lisää ja että kannattaa ilmoittautua jonotuslistalle!

Valoa ja puolukkaa

Ulkona on pimeämpää kuin jossain, missä on tosi pimeää. Tällaisina aamuina ei ole elämää ilman kirkasvalolamppua. Kirkasvalo on ollut itselläni käytössä pari vuotta ja olen suositellut sitä siitä lähtien kaikille, jotka kokevat tarvitsevansa piristystä harmaaseen arkeen ja Suomen pitkään pimeän jaksoon. Kesällä otetut valokuvat auttavat myös muistamaan, että aurinko on olemassa. Kuvassa omat ja ystävän juhannusvarpaat!


Ankeuden saa kesäkuvien ja kirkasvalon lisäksi taitettua tietty myös ruoalla ja etenkin sillä. Mikään ei korvaa arvokkaita superaineita, joita saamme marjoista, hedelmistä, kalasta, vihanneksista jne. Kannattaa ehdottomasti ottaa oma ravinto syyniin jos tuntee olevansa väsynyt, turhautunut, kiukkuinen, passiivinen, tylisitynyt jne.

Olen syönyt kahden viikon ajan päivittäin puolukkaa, se kun on sesongin tämän hetken marja. Ostin ison satsin edellisviikolla ja laitan kolme ruokalusikallista aamulla puuroon ja illalla mysliin. Puolukka sopii hyvin mansikan kanssa nautittavaksi vaikka jogurtissa, tai omppuhillon kera puurossa. Edellispäivänä laitoin puolukkaa hedelmäsalaattiin ja se antoi makeiden ainesosien joukossa ihanan kirpeän tujauksen!

Puolukka on vanha rohdoskasvi, jota on käytetty karpalon tapaan virtsatietulehdusten hoitoon. Se edistää vatsan (ehkäisee käymisprosesseja), sapen ja maksan toimintaa. Puolukka on myös hyvä teekasvi: sen lehdissä on runsaasti mm. arbutiinia, minkä vuoksi niillä on antiseptinen vaikutus. Lehdet tulee kerätä talteen syksyllä ta ikeväällä. Myös marjat voi kuivata teeainekseksi - olisikin mahtava valmistaa omaa puolukkateetä! Projektia kevääksi ehkä... Lisäksi puolukan lehtiä ja varsia voi käyttää lankojen värjäykseen. Monipuolinen marja siis, suoranainen antioksidanttipommi!

Tulipa mieleeni, että puolukoistahan kuuluisi tehdä vispipuuroa! En ole tainnut tehdä vispipuuroa koskaan itse, äitini teki sitä lapsuudessani usein. Onko kellään hyviä vispi-vinkkejä?

15.10.2008

L´oréal piilottaa INCIn - miksi?

Kävin tänään Anttilassa syynäämässä L´oréalin mineraalimeikkipuuteria ja yritin saada selvää INCIstä, eli tuotetiedoista. YRITIN. Valmistaja on pitänyt huolen siitä, että vaikka asiakas kuinka haluaisi, ei tietoa meinaa löytyä millään. INCI on pohjan tarran alla - peilikuvana! Aivan naurettavaa. Ajattelin soittaa Lorskulle ja kysyä minkä ihmeen takia INCI on piilotettu.



Minun tarvitsi fotailla puuteria vaan minuutti ja jo myyjä tuli ihmettelemään tekosiani. Sain kuitenkin mukaani testeri-puuterin pohjan INCI-tarran ja jahka saan sen peilin kautta avattua, suomennan sen teillekin. Tämä lähentelee jo todellista salapoliisin työtä...

Ykkönen auki torstaina klo 19.15!

Huomenna on luvassa todella kiinnostava studiokeskustelu! Kuningaskuluttajassa on vieraana solubiologi Liisa Kuusipalo, joka keskustelee juontaja Noora Hirnin kanssa siitä, mitä riskejä geenimuuntelun viemisessä laboratorion ulkopuolelle on.

Studiossa ihmetellään muun muassa kuinka EU:n elintarvikeviranomaiset eivät oma-aloitteisesti tutki elintarvikkeiksikin hyväksymiään muunneltuja lajikkeita, vaan luottavat pelkästään Monsanton omiin tutkimuksiin. Luvassa myös juttua siitä, missä menee pakkausmerkintävalmistelu - saammeko lopultakin merkinnät lihaan, jota on syötetty gmo-soijalla? Muistakaa, että viime kädessä me jokainen, me veronmaksajat, maksamme vahingot, jos gmo-lajikkeet tulevat pelloillemme, leviävät sieltä vahingossa luomutiloille ja hävittävät luomutuotannon kokonaan.

Olen ylpeä kaimastani - ja Kunkusta - joka tarttuu tähän erittäin tärkeään aiheeseen, muun median dissatessa sen täysin. Huomisessa Kunkussa näytetään myös pätkä meikäläisen gmo-jutusta: silmät ja korvat auki!

14.10.2008

Fiksuja salaatteja

Fiksuilu jatkuu, pienestä notkahduksesta huolimatta. Juttutoiveet-postauksen vastauksissa toivottiin lisää reseptejä, joita minun pitäisi vähitellen alkaa oikein kehittää vartavasten teitä varten, sillä itse syön lähinnä: salaatteja, munakkaita, kasviskeittoja, puuroa, mysliä kauramaidon kera, tuoreita sekä kuivattuja hedelmiä, teetä ja ruisleipää - tai leivän korvikkeita. Kuten huomasitte: kaikista on blogattu vähintään kerran! Edellisten lisäksi syön 2-3 kertaa viikossa kalaa ja luomulihaa kerran, kaksi kuussa.


Tänään popsin lounaaksi kalkkunasalaattia, joka on sikäli harvinaista, että yleensä syön vaan luomulihaa. Kalkkuna ei ollut mitenkään erikoisen hyvää, mutta mielummin laitan ruokan suuhun kuin roskiin ja nyt jääkaapissa oli kalkkunaa, joka piti syödä pois. Tein salaatin perus salaattipohjaani ja lisäsin joukkoon paljon parsakaalia, joka muuten on luonnon superruoka-aine, sitä kannattaa ehdottomasti suosia (parsakaalista tulossa oma postaus!). Jääkaapista löytyi köntsä Mevgal-fetaa, joten heitin sekaan senkin. Kun salaattiin vielä lisää tarpeeksi mausteita, on se mainio lounas, eikä ollenkaan mauton ja tylsä!

Kuvan salaatissa on käytetty luomulehtisalaattia ja -tomaatteja, luomumustapippuria, ja -korianteria sekä luomuoliiviöljyä. Parsakaali ja kurkku ovat normikamaa, kalkkuna ihan teollista (valitettavasti) ja Mevgal-feta tavallista lampaan- ja vuohenmaitojuustoa.


Salaattiteema jatkui vielä iltapalla, tein banaani-satsuma-omena-puolukka-mansikka-salaatin, jonka päälle ripottelin hiukan itse kuivattua omppua ja pari slaissattua kuivattua taatelia. Ei laisinkaan lisättyä sokeria ja niin hyvää, että se viäp kiälen takapualeen - kuten mummoni sanoisi!

Tsekkaa näiden lisäksi lisää fiksuja ruokajuttuja aikaisemmista postauksistani:
Näillä eväillä pystyt jatkamaan omaa fiksuiluasi. Ja silloin kun alkaa tehdä hullusti mieli herkkuja, maistapa tummaa suklaata. Olen alkanut löytää ihan uuden maailman tummien suklaiden joukosta ja niin on myös S, joka ei muuten niin makeista välitä. Tumman suklaan ihana ominaisuus onkin juuri siinä, ettei se "kilahda" päänupissa kuin makea vastaava, vaan sitä voi ihan mainiosti syödä pari palaa ja that´s it. En kuvitellut koskaan oppivani tätä, mutta ilmeisesti se on kovinkin mahdollista. Kokeile.

Psst... Jottei kukaan jää väärään ymmärrykseen: tummissakin suklaissa on siis sokeria. Mutta fiksuilunkin lomassa voi viettää yhden namipäivän viikossa, jolloin saa nauttia pari palaa tummaa suklaata. Fiksuilu on paljon kivempaa niin ;)

Eco Couture

Eettinen muoti tekee isoa tuloaan. Alapuolen kuvat ovat Velvet Leaf-nimisen brändin uusimmasta mallistosta ja pakkohan tässä on ihan hihkua - olen aivan innoissani! Katso ehdottomasti myös malliston muut kuvat, mahtavia.


On tainnut Ihmemaan Liisa eksyä keskelle talvimaisemaa. Taskukello seikkailee mallistossa useassa kuvassa, mutta kani on jäänyt johonkin... Myös ihana Maggie Gyllenhaal todistaa, että vihreä muoti voi olla ihan yhtä chic kuin mikä tahansa muu:


Maggiella on yllään The Battalionin Amber. Helma laskeutuu kauniisti ja lookin saa asusteita vaihtelemalla helposti juhlavasta arkiseksi. I love! The Battalion on juuri nyt superhip ja brändin vaatteita on nähty muun muassa uudestaan henkiin herätetyssä Beverly Hills 90210-sarjassa (onkohan Dylan yhä kuvioissa?). Battalionilla on webbisaitin lisäksi oma ekologisen muodin blogi täällä ja brändiä myy netissä muun muassa verkkokauppa Nimli, joka muuten myy monia muitakin ekologisia merkkejä!



Yläpuolen kuvat ovat niinikään Velvet Leafin käsialaa, kesä 2008. En voinut olla lisäämättä niitä postaukseeni, olen ihan rakastunut Velvet Leafin mekkoihin ja stailaukseen. Edellisten brändien lisäksi Los Angelesin muotiviikoilta esiteltiin myös pari muuta kiinnostaa eko-brändiä. Tsekkaa Brigid Catiis ja Popomomo.

Nukkuminen on ekotehokasta

Nuku pommiin

Jos joku nakkaa ydinkakkaa kohta tänne Eurooppaamme
Niin mitä haastat, kun kaikki saastat sieltä kasvoillemme saamme
Jos joku viskaa pommin niskaan, niin sä tuskin huomaatkaan

(Nuku tuuti, aa... aa... aa... tuuti)
(Nuku tuuti, aa... aa... aa... tuuti)
(Nuku tuuti, aa... aa... aa... tuuti)
(Nuku tuuti, aa... aa... aa... tuuti)

Pommiin, pommiin, nuku pommiin, niin on helpompaa
Nuku pom, nuku pom, nuku pommiin, se rauhoittaa...

Niin. Mitäpä muuta tähän voi lisätä? Pommiin nukkuminen on vastaus myös ekotehokkuutta tavoiteltaessa, sillä kun ihminen nukkuu, ei maailmaa ehdi millään tuhota samaan aikaan. Ainakaan ihan hirveän paljon. Hyvä Kojo!

Nyt se on loppu!

...Tai ne ovat. Luonnonvarat siis. Pari viikkoa sitten, syyskuun 23 päivä oli päivämäärä, jona maapallolla alettiin - jälleen kerran - käyttää luonnonvaroja yli vuosittaisen kulutusmaksimin. Kaikki luonnon tänä vuonna tuottamat luonnonvarat on siis jo käytetty loppuun. Tänä vuonna kulutus ylitti luonnonvarat ennätysaikaisin. Global Footprint tutkimuslaitoksen mukaan ylikulutusaste on noin 40 % suurempi kuin planeetan kyky uusia luonnonvarojaan.
-lähde Motiva

Kotitalouksien suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat erityisesti asumisesta, ruoasta ja liikkumisesta. Minulta kysyttiin viime perjantaina Yöradion lähetyksessä ympäristötekojen top vitosta, ja jotain tämän suuntaista totesin:
  1. Käytä julkisia, yksityisautoile vaan pakon edessä
  2. Vietä ainakin yksi lihaton päivä viikossa ja suosi luomua
  3. Sammuta turhat sähkölaitteet aina kun et käytä niitä
  4. Kierrätä tehokkaasti ja osta tuotteita, joissa on mahdollisimman vähän turhaa pakkausjätettä
  5. Suosi lähipalveluita, -kauppoja, -tuottajien tuotteita ja paikallisuutta ylipäänsä

Listalta puuttuu lentomatkustamisen vähentäminen, joka kuuluisi mukaan ehdottomasti! Ainoa tapa todella pienentää ympäristön tuhoa on kuluttaa vähemmän. Toki on tärkeää kuluttaa fiksummin - josta Kemikaalicocktailkin kertoo - mutta ennen kaikkea on tärkeää kuluttaa vähemmän. Mietin itseasiassa eilen, kun taas yksi pesuainepullo tyhjeni, että jokaisen ihmisen pitäisi joutua kohtaamaan omat jätteensä kasvotusten vaikka omalla takapihallan. Kun se vuonna -79 pois heitetty shamppoopullo yhä lojuisi muuttumattomana pihanurmikolla, keossa niiden muiden muovituotteiden kanssa, ehkä kuluttamisen vähentämisen tarve menisi tajuntaan. On vaikea käsittää jätemäärän ikuisuutta, kun jätteet vaan katoavat piharoskiksista "jonnekin".

Itseasiassa minusta olisi oikein, että se taho, joka saattaa jätteen maailmaan, vaikkapa sen shamppoon valmistaja, hänelle päätyisi ketjun lopussa se tyhjä pullo, joka pitäisi täyttää uudelleen, polttaa, hävittää - mitä tahansa. Miksei näin jo ole? Kysyn vaan.

Entäpä jos alkaisimmekin tehdä näin: kun muovipakkaus tyhjenee, lähetämme sen takaisin tuotteen valmistajalle. Voin kuvitella kuinka tuhannet suomalaiset alkaisivat palauttaa muovijätettä suoraan tuotteiden valmistajille! Ongelma olisi poissa omista nurkistamme sillä, jolla on iso vastuu ja joka parhaillaan ei välitä siitä paskan vertaa: tuottajalla ja teollisuudella.

13.10.2008

INCI for dummies

Sain mailiini kysymyksen: mikä on INCI? Ajattelin sen myötä avata muille tietämättömille mistä puhun, kun mainitsen INCI-listan. Sen ymmärtäminen on nimittäin kosmetiikan A ja O!


INCI-lista tarkoittaa tuotteen ainesosaluetteloa, sitä pientä pränttiä purkin kyljessä. Se on siis tuoteseloste, vaikkei lista usein tunnu juuri mitään selostavankaan. Mutta kun oppii lukemaan heprealta näyttäviä INCI-listoja, aukeaa itselle ihan uusi maailma. Yläpuolen kuvassa on lyhyt INCI, joka löytyy OxyDeo-dödön kyljestä. Tuotteessa on vaan neljää ainetta. Viitaten edelliseen dödö-postaukseeni, on yläpuolen kuvan tuote kuulemma ihan mainio hippidödö, jos innostutte kokeilemaan. Ekologinen ja silti tehokas - kuulemma. Itse en ole sitä vielä testannut.

Rita Stiensin sanoin:

"Kosmetiikan valmistus on periaatteessa aika samanlaista kuin leipominen. On sokerikakkutaikina, hiivataikina ja murotaikina ja kaikista voi tehdä monenlaisia torttuja ja piirakoita. Ainekset ja niiden määrä vaikuttavat taikinan onnistumiseen".

INCI-listalla on lueteltu tuotteen rakennusaineet vähenevässä järjestyksessä, eli ensimmäisenä lukevaa aianesosaa on eniten. Yläpuolen lainaus on Rita Stiensin juuri julkaistusta opuksesta nimeltä Totuus kosmetiikasta. Kirja avaa INCI-asian läpikotaisin ja tämä kirja onkin kosmetiikan perusraamattu, joka jokaisella kannattaisi olla omassa kirjahyllyssä. Rita avaa kirjassaan paljon epäselviltä tuntuvia ja kiinnostavia kosmetiikkafaktoja. Esimerkiksi: usein kosmetiikkatuotteen INCI-listalta löytyy kymmeniä aineita, joista kuitenkin ensimmäiset muodostavat 90% tuotteen koostumuksesta. Kalliilla ja halvalla tuotteella voi olla yllättävän samanlainen INCI... 6-8 ensimmäiseksi mainitun ainesosan perusteella voi jo päätellä tuotteen laadun.

Usein luonnonkosmetiikassa INCI-luettelot ovat paljon lyhyempiä kuin tavallisessa päivittäiskosmetiikassa. Luonnonkosmetiikan INCI-listalta löytyy yleensä 20-30 ainesosaa, kun tavanomaisessa kosmetiikassa on 40 tai enemmän. Ja ei — se ei tee tavanomaisesta kosmetiikasta parempaa, ennemminkin päinvastoin. Kaikista hämäävintä on se, että kun jotakin ainesosaa on tuotteessa alle 1%, ei aineita enää tarvitsekaan merkata INCI-listaan määräjärjestyksessä. Tämä porsaanreikä mahdollistaa huiputukset. Tuotteessa saattaa olla siis aivan minimäärä, promille, vaikkapa "mullistavaa mustikkauutetta", joka saattaa sijaita erehdyttävästi silti INCI-listan keskiosissa, jos tuotteeseen ängetään 10 muutakin ainetta alle sen 1%. Tämä tekee INCI-listojen tulkinnasta vaikeaa.

Jos naiset aloittaisivat INCI-syynäyksen samaan tapaan kuin vahtaamme tuotteiden kalori-, hiilari-, rasva- ja sokeriarvoja, mullistaisi se kosmetiikkamarkkinat.
Voi kunpa toivon, että se päivä koittaisi!

Tulen palaamaan tuoteselosteisiin vielä monta kertaa, lisää INCI-asiaa siis myöhemmin. Jos olet kiinnostunut tietämään kosmetiikkasi rakennusaineet, osta Stiensin kirja. Olen puolivälissä ja ihan myyty. Opus on mainio. Ostakaa vaikka kaveriporukan kanssa yksi yhteinen ja kierrätääkää. Tai tilaa kirja vaikka lähikirjastoosi!

Haussa dödö!

Lukija pyysi apua etsiessään tehokasta alkoholidödöä. Hän siis mitä ilmeisimmin haluaa pitää kainalonsa alumiinittomina, joten antakaa omat vinkkinne tämän postaukseni perään!

Olen maininnut itse käyttäväni Stella McCartneyn Stella-sarjan dödöä (koska käytän saman sarjan hajuvettä), ja olen siihen ihan tyytyväinen. Niin tyytyväinen kuin alkoholidödöön nyt voi - eihän pito tietenkään ole samaa tasoa kuin antiperspirantissa. Stella-dödö ei ole mitään luomukamaa, valitettavasti. Vessan kaapissani on monia, monia luomudödövaihtoehtoja, myös Nykin reissulla Whole Foodsilta ostamani yksilö, mutta sen(kin) pito kuitenkin on ihan surkea, joten sitä ei kannata mainostaa... Juttelimme Rita Stiensin kanssa paljon myös dödöasiasta ja hänkin totesi, että surullinen tosiasia on se, että alumiini, joka tukkii ihohuokoset ja estää hikikarpaloiden pääsyn iholle, on tehokkain markkinoilla oleva hikoilun estäjä - tietenkin! Ihmisen on luonnollista hikoilla, mutta nyky-yhteiskunnassa se ei pidetä soveliaana.

Selvennykseksi vielä, että antiperspirantit ja deodorantit ovat siis eri asioita, vaikka kutsun kaikkea kainaloon laitettavaa yleisnimellä dödö. Antiperspiranteissa on alumiinia, deodoranteissa ei. Lisää tästä aiheesta Kuningaskuluttajaan tekemässäni jutussa. En siis avaa koko dödö-asiaa tähän postaukseen, koska olen sen jo tehnyt. Antakaa vinkkinne anonyymille: mikä alumiiniton dödö itselläsi on käytössä?

12.10.2008

Aurinkotervehdys!

Olen viime viikkojen jäljiltä todella uupunut. Syksy on ollut kiireisempi (ja jännittävämpi) kuin koskaan aikaisemmin. Oloni on siis uupunut ja kuitenkin onnellinen. Ihmiset reagoivat stressioireisiin eri tavoin, itselläni se heijastuu aina ensin nukkumiseen: en saa nukuttua kaikilta päässä myllääviltä ajatuksilta. Niinpä olinkin lauantaiaamuna tikkana pystyssä kahdeksalta, eikä nukkuminen vaan ollut mahdollista vaikka olisin kuinka halunnut vielä koisia. On tärkeää, että itse tiedostaa omat stressioireensa ja pyrkii niistä eroon heti kun hoksaa, että "nyt menee vähän liian lujaa". Uni on elinehto terveelle kropalle ja mielelle.


Antistressaan itseäni liikunnalla. Joogaan pari kertaa viikossa, juoksen Töölönlahden rantaa, käyn salilla tai teen erilaisia liikesarjoja kotosalla - niin ja hulahulaan! Hulahulavanne on mainiota treeniä lantiolle ja vyötärölle, suosittelen! On tärkeää liikkua kulloisenkin mielentilansa mukaan ja tehdä liikuntaa, josta nauttii. Astanga ja salilla pumppaaminen ovat eri mielentilan juttuja. Stressaavan työpäivän jälkeen hiljaisuudessa, hämärässä, kynttilän valossa tehty astangasarja on nappivalinta, mutta toisinaan tekee vaan mieli kuunnella musiikkia täysillä ja pumpata rytmissä. Lauantaiaamuna olo oli levoton ja kaavailemani joogaweekend ei vaan tuntunut oikealta ratkaisulta, joten päädyin pumppaamaan.

Joudun nyt vähän sivupoluille, mutta ihan pakko jakaa teille biisi! Löysin pari päivää sitten ihan mah-ta-van kappaleen, jonka tahdissa veikkaan, että moni teistäkin saa itsestään irti muutaman hikipisaran - tässä on bilebiisi vailla vertaa. Kuunnelkaa Emiliana Torrinin Jungle Drum-kappaletta vaikka täällä. Ihan mahtava, vähän kuin Astrud Gilberto kohtaisi Regina Spektorin kreisebailausbileissä!

Takaisin aiheeseen... Astangaan siis. Aloitin itse astangan jossain 2003-2004-paikkeilla - halusin pelastaa itseni burn outin partaalta. Olin todella uupunut rankan kouluprojektin jälkeen, enkä oikein tiennyt mikä olisi palauttanut voimani ja jaksamiseni. Satuin asumaan Tampereen Astangajoogakoulun vieressä ja ystävän suosittelemana aloitin. Kävin viikon intensiivikurssin, jonka myötä jäin koukkuun. Joogasin ahkerasti pari vuotta ja huomasin astangan helpottavan jopa vatsaoireitani. Syy ei tietenkään suoranaisesti ollut joogaliikkeissä, vaan rauhoittumisessa ja säännöllisyydessä, josta on tullut omalle hyvinvoinnilleni erittäin tärkeä asia.


Muuttaessani Helsinkiin, astanga jäi vuodeksi, mutta onneksi löysin tieni takaisin joogan pariin. Palautin astangan mieleen viikonloppukurssilla, joita Helsingissä järjestävät esimerkiksi Helsingin astanga joogakoulu, Joogakoulu Shanti ja Studio 8 The Yoga Center - valitsin nämä kyseiset kolme paikkaa tähän ihan randomilla, astangaa järjestetään toki monissa muissakin paikoissa ja kursseilla.

Astangajoogassa parasta mielestäni on se, että siinä edetään oman kropan ehdoilla ja omaa itseä kuunnellen. Mahtavaa on myös se, että oma kroppa on joogassa tärkein väline ja vastus. Hengitystekniikan omaksumisen myötä löytää vähitellen oman rytminsä ja pääsee sisään asanoihin (liikkeisiin) ja asanasarjoihin. Liikkeiden opettelu vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Olen oppinut esimerkiksi päälläseisonnan vasta vuosi sitten ja olen siitä ihan fiiliksissä! On monia liikkeitä, joita en ole ikinä edes kokeillut ja joiden treenaamisen aloitan vasta sitten joskus... Tärkeintä on edetä rauhassa, vähitellen ja niin, että tuntuu hyvältä. Astangaa ei saa tehdä verenmaku suussa! Laji menee helposti suorittamiseksi, koska se on niin fyysistä ja rankkaa. Osittain tästä syystä joogaan kotona: en voi vertailla itseäni salilla muihin joogaajiin. "Kilpailen" vaan itseäni vastaan ja koen aina olevani voittaja!

Toinen yhtä suuri syy kotijoogaamiseen on raha. Astangatunnit ovat mielestäni aika tyyriitä ja kun on pari vuotta käynyt tunneilla ja oppinut liikkeet, voi joogaa hyvin tehdä kotonakin. Se vaatii tietenkin itsekuria ja asanoiden oikeaoppista harjoittelemista. Välillä on hyvä käydä salilla saamassa tsekkiä omiin liikkeisiin, että tekee liikkeet oikein. Aika hyvä mittari on se, että jos mikään paikka ei satu tai jomota, on liikkeet tehnyt oikein. En ole koskaan kärsinyt selkäkivuista, vaikka istun kahdeksan tuntia päivässä tietokoneella ja uskon, että juuri jooga pitää oman kroppani jomotusvapaana.

Astangassa itseäni kiehtoo lisäksi se, ettei lajia varten tarvitse kalliita varusteita tai tiettyä toteuttamispaikkaa. Joogamatto riittää ja joogata voikin melkein missä vaan! Ihanin joogakokemukseni on kesämökkimme laiturilta Turun saaristossa. Ja jos vielä ajoittaa voimistelunsa auringonnousuun tai -laskuun, saa hommaan vielä extraulottuvuuden. Haluaisin joogata myös jossain korkealla kerrostalon katolla tai kallionkielekkeellä!

Joogatessa ollaan paljain jaloin ja päällä on hyvä olla tiukka paita, joka pysyy paikoillaan niskahartiaseisonnassakin - ellei sitten halua esitellä rintsikoitaan kanssajoogaajille! Shortsit tai joustavat housut ovat must, sekä jonkinlainen peite loppurentoutumista varten on hyvä olla myös. Alla klippi, joka havainnollistaa sen mistä yritän kirjoittaa:



Ennen joogaa kannattaa olla pari tuntia syömättä ja puoli tuntia juomatta. Näin takaat sulavamman fiiliksen, eikä ruoka hölsky mahassa kun seisot päälläsi. Apuna kannattaa olla myös vaikka asanat havainnollistava kirja, josta on apua uusien liikkeiden treenaamisessa tai vanhojen muuvsien tsekkaamisessa. Liikkeiden tarkistamisessa auttaa myös peili, tai kanssajoogi!

Jos mielit aloittaa astangan, hankkiudu aluksi vaikka viikonloppukurssille. Astangajoogasta löydät lisää tietoa esimerkiksi näiden linkkien takaa:
Astangajoogassa on paljon asanoita (alin linkki), mutta ei kannata luulla, että ne kaikki pitää oppia! Riittää kun hallitsee aluksi vaikka vaan aurinkoterveyhdykset. Siitä on sitten hyvä kehittää itseään eteenpäin.

Suositut tekstit